Munaton, maidoton, mutta ei mauton

 Aattelin tehdä mokkapaloja pitkästä aikaan. Yleensä teen ns normi ohjeella, jossa käytetään munaa ja maitoa, mutta silmiini osui resepti, jossa niitä ei tarvittu. Nykyään moni on ruokavalioltaan vegaani (itse en ole), joten aattelin testata tätä ohjetta, jonka löysin Ilta-Sanomien sivuilta (ohje Taru Vihavaisen käsialaa);

Vegaaniset mokkapalat (maidoton ja munaton)

Pohja:

2 1/2 dl vehnäjauhoja

2 1/2 dl sokeria

1/2 dl kaakaojauhetta

2 tl leivinjauhetta

1/4 tl suolaa

50 g maidotonta margariinia

1 1/2 dl keitettyä kahvia

Kuorrute:

1/2 dl keitettyä kahvia

50 g maidotonta margariinia

2 tl vaniljasokeria

1 rkl kaakaojauhetta

noin 4 dl tomusokeria

vegaaneja strösseleitä tai kookoshiutaleita

Valmistusohje;

1. Mittaa pohjan kuivat aineet kulhoon ja sekoita ne keskenään.

2. Sulata rasva ja sekoita se yhdessä lämpimän kahvin kanssa. Lisää nesteet kuivien aineiden joukkoon ja sekoita taikina tasaiseksi.

3. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun (noin 20 cm x 25 cm) vuokaan ja paista 175 asteessa noin 15–20 minuutin ajan.

4. Valmista paiston loppuvaiheessa kuorrute lämmittämällä rasva ja keitetty kahvi keskenään kattilassa niin, että rasva sulaa. Lisää seoksen joukkoon vaniljasokeri ja kaakaojauhe.

5. Sekoita ja lisää tomusokeria vähitellen, koko ajan sekoittaen.

6. Kun seos on jämäkkää, mutta kuitenkin helposti levittyvää, levitä kuorrute lämpimän pohjan päälle.

7. Ripottele lopuksi strösselit tai kookoshiutaleet mokkapalojen päälle. Koristeiden ripotteleminen kannattaa tehdä ripeästi, koska kuorrutteen pinta jähmettyy nopeasti.

Itse tein ohjeen kaksinkertaisena, jotta saan koko pellillisen. Taikina oli helpompi tehdä näin ilman munaa. 

Uunissa oli noin 17min, pohja olisi saanut olla paksumpi. Aina noissa ohjeissa ne on huippu upean näköisiä. Nooh, maku ratkaisee 😋

Kuorrute

Hiukan nonparellit uppos kuorrutteeseen😬

mm tätä tarjoillaan huomenna töissä aamupalalla. Eiköhän tuosta saa hyvän mielen ja kunnolla virtaa tai ainakin kunnon sokerihumalat!

Elämän palapeliä

Mitäs tänne liian useasti kirjoittamaan 😉 

Olen huomannut, että elämä on kovin hektistä ja suurimmaksi osaksi sellaista kuvien kautta pätemistä instassa tai muilla alustoilla. Josko alkaisin tänä vuonna kirjoittamaan omaksi ilokseni (ja kenties teidänkin) kuulumisiani tänne päiväkirjan tavoin, kuten jo blogin nimikin antaa ymmärtää. 

Kalenterin sivut pursuaa tekemistä ja muistamista. Asunto on täysin kaaoksessa sanotaan nyt remontin vuoksi...vaan kyllä se muutenkin on kaaoksessa. Pohdin mitä voisi antaa eteenpäin tai laittaa kirppikselle tai jopa heittää roskiin. Roskiin heittäminen tuntuu pahalta. Ajatukset ovat kaukana tulevassa, vaikka on paljon muutakin ennen ravisuttavaa askelta muuttaa vieraalle paikkakunnalle ja löytää uusi työ. Tässä on tulossa synttäribileitä ja mahdollisia valokuvaus-sessioita ja paljon muuta pikku kivaa. Nyt en taida uutta palapeliä aloittaa, kun vasta äskettäin sain tuon delfiini-palapelin valmiiksi. Keittiön pöytä on nyt täynnä tilaamiani kissanruokia ja mausteita ja onhan tuossa muutamat askartelutkin kesken 😃

Toisinaan pohdin, miksi haalin tavaraa tai aloitan projekteja, joita en saa välttämättä valmiiksi. Onkohan se joku lapsuudessa opittu juttu, ettei mitään saa heittää pois ns "pula-ajan ajattelua"? Keskeneräiseksi jääviä juttuja kuten askartelut voivat toki kertoa nykykielellä jostakin keskittymisongelmasta. Toisaalta, kun keskityn johonkin, menee siihen sitten kaikki aika.